Alunperin kymmenkunta ihmistä perusti Mene ja kerro -nimisen yhdistyksen v. 2000 Helsingissä. Tuolloin tavoitteena oli edesauttaa vapaaehtoisryhmien kokoamista Venäjän lastenleireille. Siitä on nyt kuljettu pitkä matka, mutta suunta on säilynyt.
Leirivierailut, lastenkotivierailut, leirit lastenkotinuorille Suomessa, leirit turvapaikanhakijoille. Sellaista mahtuu näihin vajaaseen 20 vuoteen. Nyt suuntana on aiempaa selvemmin juurruttaa opittuja hyviä käytäntöjä Venäjälle. Suunniteltu Tadzikistanin matka on taas alku jollekin uudelle sillä saralla.
Paikalleen jäämällä tai kotona istumalla ei pääse pitkälle, se on selvää. Yhdistyksen alkuperäinen nimi, "mene ja kerro", viittaakin enemmän rohkeaan toimintaan. Sittemmin nimi on muuttunut Kansainvälinen leiriyhteistyö - mene ja kerro ry:ksi, se kun kuvaa nykyistä toimintaa paremmin. Meininki on sama, nyt se vaan tapahtuu leiriyhteistyönä mm. venäläisten kanssa.
Nykyisissä säännöissämme kristillisyydestä on mainittu vain arvopohja, muuten olemme halunneet kansainvälisissä yhteyksissä näkyä ei-uskonnollisena järjestönä hankaluuksien välttämiseksi. Yhdistys on olemassa vain työkaluna, sillä usein toimintaan liittyvät leirit ja muut projektit tulevat nopealla aikataululla ja niihin sisältyy joitakin riskejä.
Tuloksiakin on
Toiminnastamme on nähtävissä selkeitä tuloksia. Kymmenen vuoden ajan järjestetyt Arkki -leirit lastenkotinuorille olivat uraauurtavia. Kymmenten, jos ei satojen leireillä olleiden vapaaehtoisten elämä ja toiminta on muuttunut leirien vaikutuksesta ja nyt he palvelevat uudella tavalla omalla paikallaan. Konkreettisena tuloksena on Irkutskin alueella suljetut pari lastenkotia. Lapset saivat nimittäin kaipaamansa isän ja äidin, kun kristityt eri seurakunnista alkoivat adoptoida lapsia itselleen.
Jäseneksi
Jos haluat tulla jäseneksi yhdistykseemme, lähetä sähköpostia ja maksa jäsenmaksu (20 euroa v. 2019). Sillä tavalla saat olla mukana toimintaamme ja osoitat samalla sitoutumista samaan päämäärään. Yhdistyshän on olemassa lainsäädännön vaatimuksesta, mutta samalla se sopivasti myös velvoittaa suunnittelemaan tulevaa toimintaa.
Nykyään kristillisten arvojen mukaan eläminen tai niitten opettaminen katsotaan jo lähes kiihkoilevaksi toiminnaksi. Se on kuitenkin jokaisen kristityn kutsu ja tehtävä. Me teemme sitä omalla tavallamme. Jos meidän tapa tuntuu hyvältä, tervetuloa mukaan!