Yhdistyksemme - "Kansainvälinen leiriyhteistyö - mene ja kerro ry" - täyttää näihin aikoihin 18 vuotta. Tähän ajanjaksoon on mahtunut monenlaista.

Alunperin kymmenen hengen perustajaporukalla oli tavoitteena lähettää enemmän ryhmiä Venäjän entisille pioneerileireille. Olimme itse saaneet hyvän kokemuksen kyseisillä leireillä, sillä ihmisten kohtaaminen oli siellä niin luonnollisen helppoa.

Sittemmin tutustuimme paremmin leireillä tapaamiimme lastenkotien nuoriin ja aloimme vierailla heidän luonaan lastenkodeissa. Vuonna 2006 järjestimme huimapäisesti - tai ehkä juuri siksi, että meitä ei mikään huimannut - leiri lähes 200 lastenkotinuorelle Venäjältä ja Baltiasta. Leirin idea - rohkaista Venäjän kristittyjä toimimaan lastenkotinuorten hyväksi - ottikin tuulta alleen vuosien aikana. Pelkästään Irkutskin alueella pari lastenkotia suljettiin, kun kristityt alkoivat ottaa lapsia koteihinsa.

Ainakin satojen lasten ja nuorten elämät muuttuivat. Kaikki tuhatkunta leirillä ollutta lasta ja nuorta oppivat tietämään, että Jumala on orpojen Isä ja hän pitää huolta lapsistaan.

Sittemmin järjestimme leirejä myös Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Otimme aina jokaisen leiriläisen vastaan ihmisenä ja yksilönä. Kukaan ei tule leirille mukaan siksi, että pääsee tekemään ohjelmaa tai seuraamaan sitä. Tarve on useimmiten olla yhdessä. Ystävystyä ja tulla kuulluksi.

Uutta suuntaa

Edellisessä tekstissä on jo sanottu ääneen tavoitteemme järjestää leiri Tadzhikistanissa. Ideana on rohkaista venäläisiä seurakuntia toimimaan omien ei-kristittyjen vähemmistöjen parissa, joita Venäjällä riittää joka kolkassa. Haluamme näyttää, että olemme valmiita menemään ja kertomaan, vaikka se on meille huomattavasti vaikeampaa kuin venäläisille.

Toisaalta, emme tarkasti vielä tiedä, mitä ovia tästä taas aukeaa. Jumala tietää ja se riittää. Me menemme ja kerromme.