Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kansainvälistä leiriyhteistyötä Laukaassa

Lisätty 03.11.2016

Pidimme talkooleirin Kallioniemen leirikeskuksessa yhdessä turvapaikanhakijoiden ja venäläisten ystävien kanssa. Taas askel eteenpäin.

Talkooleiri Laukaassa 15-23.10.

Pidimme jo perinteiseksi tulleen talkooleirin Laukaassa, Kallioniemen leirikeskuksessa viikko sitten. Paikalla meitä oli 7 turvapaikanhakijaa, 10 venäläistä vapaaehtoista sekä 11 suomalaista, lapset mukaanluettuna. Noin suurinpiirtein, koska osa oli vain käväisemässä.

Aloitimme kaatamalla puita, joita sitten päivän-pari siirtelimme halkomispaikalle. Sitten taas pari päivää meni niitä halkoessa ja pinotessa. Samaan aikaan osa väestä puhalteli ja haravoi lehtiä kasoihin. Viimeiset pari päivää siirsimme lehtikasoja kompostiin.

Säät olivat mahtavat ja leirillä oli myös mahtava yhteishenki. Järjestömme nimen mukaisesti homma oli kansainvälistä leiriyhteistyötä. Mukana oli 5 kansallisuutta ja käytössä saman verran kieliä. Ruoan siunasimme milloin milläkin kielellä. Onneksi Luojamme ymmärtää niitä kaikkia.

Leirityö kannattaa

Leirillä ihmisten välille syntyy erityinen tunneside. Koemme ja teemme paljon asioita yhdessä. Alamme luottamaan toisiimme ja tuntemaan toisiamme syvemmin. Siksi epäaito käyttäytyminen paljastuu nopeasti, etenkin avoimen ilmapiirin leireillä, jollaisia Arkki- ja Suomi-leirit ovat olleet.

Näitten seikkojen lisäksi leiritoiminnassa on vielä yksi puoli, joka on lähes korvaamaton etenkin kotouttamistoimintaa ajatellen. Yhdessä tekemällä ja elämällä voidaan välittää arvoja. Maahanmuuttajien on usein hyvin vaikea ymmärtää suomalaisia ja suomalaisuutta, sillä kaupunkiolosuhteissa suomalaiset ominaispiirteet pysyvät paljolti piilossa. Sen sijaan luonnonläheisellä talkooleirillä ne nousevat automaattisesti pintaan.

Suomen kansa on pärjännyt pohjoisen olosuhteissa, koska meidän on ollut pakko oppia tekemään tuloksekasta työtä sekä luottamaan Jumalaan ja toisiimme. Esimerkiksi irakilaisiin turvapaikanhakijoihin verrattuna suomalaisessa kulttuurissa ruokailuun ”ei tuhlata” aikaa, vaan sitä on jopa sanottu tekniseksi suoritukseksi. Nyky-Suomessa meillä olisi kuitenkin aikaa käytettävänä enemmän seurusteluun ruoan valmistuksen ja nauttimisen aikana, kuten esimerkiksi nämä irakilaiset tekevät.