Tähän saakka yhdistyksemme toiminta on keskittynyt lähinnä Suomen lähialueille, mutta nyt perusteilla on toimipiste Keski-Aasiaan, etelä-Kazakstaniin.

Siltoja tarvitaan siellä, missä kuilut ovat ylitsekäymättömiä. Meidän leiritoiminta on ollut siltojarakentavaa monien rajojen yli, olemme ylittäneet rajoja mm. valtioitten, elintasojen, kulttuurien, kielten ja kirkkokuntien välillä.

Keski-Aasian ja Euroopan välillä on nuo kaikki rajat. Tässä tapauksessa myös Venäjän voi isolta osin laskea Eurooppaan kuuluvaksi. Sinne me nyt suuntaamme, rakentamaan siltaa Suomesta ja Venäjältä tuonne Keski-Aasiaan. Nähtäväksi jää, minkälaisia ”kaistoja” ja toimintaa tuota siltaa pitkin tulee liikkumaan.

Uusia teemoja mukaan leireille?

Meidän leireillä teemoja on muokattu tilanteen ja osallistujien mukaan. Suomessa, puhtaan luonnon keskellä ja parhaaseen marjastus- ja uintiaikaan leireillä ei tarvinnut erikseen keksiä tekemistä. Jalkapallo on myös aina ollut osa kansainvälistä kanssakäymistä.

Tähän saakka ympäristöön liittyvät asiat ovat olleet leireillämme mukana jonkinlaisena sivujuonteena, mutta jatkossa ne saattavat ottaa isompaa roolia. Yksi lempipaikoistani Raamatussa saakin uusia merkityksiä tässä yhteydessä.

Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra, sillä niin paljon kuin taivas on maata korkeampi, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eivätkä sinne palaa vaan kostuttavat maan, tekevät sen hedelmälliseksi ja versovaksi, niin että se antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin käy myös sanani, joka minun suustani lähtee: ei se palaa luokseni tyhjin toimin vaan toteuttaa sen, mitä minä haluan, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin. Iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan. Vuoret ja kukkulat puhkeavat edessänne riemuhuutoon, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiään. Orjantappuroiden sijaan kasvaa sypressejä, nokkosten sijaan myrttejä. Tämä tapahtuu Herran nimen kunniaksi, ikuiseksi merkiksi, joka ei häviä. Jes. 55:8-13

Tässä mielenkiintoista on se, että siinä Jumala vertaa omaa sanaansa sateeseen, joka kastelee maan ja saa sen tuottamaan. Juuri siihen kiteytyy Keski-Aasian kuivuusongelma:

Tällä hetkellä iso osa autiomaasta kasvaa vain orjantappuroiden ja nokkosten tapaisia puskia, mutta sinne yritetään istuttaa puita. Sypressi ja myrtti ovat Välimeren alueella jo puita, ei mitään pensaita. Keski-Aasiassa se tarkoittaisi, että tuollaiset puut pystyvät hyötykäyttämään sadeveden.

Miten tämä liittyy leireihin? Ehkä otamme osaa taimenistutuksiin, ehkä osallistumme jotenkin muuten. Nähtäväksi jää. Mutta tärkeintä on tuo hengellinen osa eli se, mitä Jumalan Sana saa aikaan.

Matti Anttonen