Reilu viikko sitten kuulin ihmeellisen todistuksen ensimmäiseltä Arkki -leiriltä v. 2006. Leiri järjestettiin Laukaassa, paikalla oli ruokittavana yli 300 henkeä.

Olimme nuorina ja innokkaina järjestäneet leirin miettimättä ja laskematta liikaa seuraamuksia. Esimerkiksi ruokahuollon suhteen olimme laskeneet toimivan siten, että keittiön organisoi ja hoitaa pääkokki. Joku Narvasta leirille tuleva henkilö oli kysynyt jotain tuttavaansa siihen tehtävään. Meillä organisaattoreilla oli silloin muuta tehtävää emmekä tainneet miettiä riskejä. Mutta rukoilimme enemmän.

Vasta yli 12 vuotta myöhemmin kuulin itse ensimmäistä kertaa tämän kokin kertoman todistuksen, jonka ystävämme olivat kuulleet leirin loputtua. Leirin ruokavahvuus oli muistaakseni silloin 330 henkeä. Heistä iso osa oli teini-ikäisiä nuoria miehiä, jotka olivat koko ajan liikkeellä ulkona. Valtava ravinnontarve siis.

Kokki oli useampaan kertaan leirin aikana joutunut tilanteeseen, että oli ruoan valmistusta aloitettaessa ruokaa oli liian vähän. Sitä piti laskujen mukaan riittää vain osalle ruokailijoista, ehkä n. 100 hengelle. Ruokailun aikana monet kävivät santsaamassa. Ruokailijoita tuli lisää ja lisää - ja ruokaa riitti. Loppujen lopuksi sitä jäi ylikin. Tämä siis tapahtui kuulemani mukaan useampaan kertaan ja kokki kertoi ihmetyksensä aiheesta vasta leirin jälkeen.

Jumala pitää huolen omistaan. Orvot - ilman isää ja äitiä jääneet - ovat Jumalan erityisen huolenpidon alaisia. Me järjestettiin leiri vilpittömästi ajatellen noiden lastenkotinuorten parasta - ja Jumala auttoi. Viime hetkessä löysimme teltat, peitot ja muut tarpeet. Jumalaan voi luottaa, sen voin sanoa omasta kokemuksesta.

Matti Anttonen